Yrittäjyys – hitti vai huti?

Vuosi yrittäjänä. Oliko se sitten hitti vai huti?

Jos pitäisi vastata nopeasti, sanoisin, että fifty-sixty😄. En ole vielä katunut, mutta vuoteen on kuitenkin mahtunut myös monta sellaista hetkeä, jolloin olen miettinyt, että ai näinkö tämä oikeasti menee.

En lähtenyt yrittäjäksi aivan kylmiltään. Olin käynyt yrittäjäkursseja, tehnyt laskelmia, selvittänyt asioita ja tiesin mielestäni varsin hyvin, mihin olin ryhtymässä. Paperilla moni asia olikin tuttu.

Käytäntö on sitten eri asia.

Esimerkiksi YEL. Tiesin kyllä, että yrittäjän eläkevakuutus pitää maksaa ja olin ottanut sen huomioon laskelmissa. Silti maksun suuruus on onnistunut pöyristyttämään. Kun sen konkreettisesti maksaa yrityksen tililtä kuukausi toisensa jälkeen, asia näyttäytyy kummasti vähän eri tavalla kuin yrittäjäkurssin PowerPointissa. Välillä YEL-laskua maksaessa käy mielessä, että tässä sitä nyt tunnollisesti rahoitetaan tulevia eläkepäiviä vai???

Eniten hiuksia olen kuitenkin repinyt kirjanpidon kanssa. Päätin hoitaa ainakin alkuun kirjanpidon itse, ja siinä sitä oppimista vasta onkin riittänyt. ALV:t, palkat, verot, tiliöinnit, täsmäytykset ja kaikki ne pienet asiat, joiden olemassaolosta ei ennen omaa yritystä tarvinnut tietää juuri mitään. Välillä olen ollut erittäin tyytyväinen itseeni ja välillä miettinyt, miksi ihmeessä en vain ulkoistanut koko hommaa heti ensimmäisenä päivänä.

Mutta olen oppinut. Paljon.

Itse työni ei yrittäjyyden myötä ole muuttunut radikaalisti. Teen edelleen pitkälti samoja asioita, joita olen tehnyt ennenkin: myyntiä, markkinointia, viestintää ja sisältöjä. Mukaan ovat tulleet vahvemmin myös koulutusten suunnittelu ja rakentaminen sekä tietenkin oman yrityksen pyörittäminen.

Ensimmäiseen yrittäjävuoteen on osunut samaan aikaan myös haastava vuosi lehden kanssa. Printtimedian toimintaympäristö ei ole ollut helpoimmasta päästä, ja se on tarkoittanut käytännössä enemmän työtä, enemmän miettimistä ja välillä melkoista tasapainoilua. Niinpä yrittäjyyden mukanaan tuoma vapaus ei ole ainakaan vielä tarkoittanut sitä, että työmäärä olisi automaattisesti vähentynyt – pikemminkin päinvastoin.

Työn strateginen jäsentäminen on edelleen työn alla.

Kun mahdollisuuksia on paljon, pitäisi osata päättää, mihin keskittyy. Mitä haluan tehdä enemmän? Mistä kannattaa luopua? Mikä tuo yritykselle rahaa nyt ja mikä rakentaa tulevaisuutta? Ja ennen kaikkea: miten estän sen, ettei yrittäjyydestä tule vain palkkatyötä ilman palkkatyön rajoja?

Tämä taitaa olla yksi toisen yrittäjävuoteni tärkeimmistä harjoituksista.

Mahdollisuuksia on huomattavasti enemmän. Voin rakentaa työtäni vähitellen siihen suuntaan kuin itse haluan. Voin kokeilla uusia asioita, kouluttaa, konsultoida, tehdä markkinointia ja sisältöjä sekä yhdistellä omaa osaamistani tavoilla, joihin valmiiksi määritelty työtehtävä ei välttämättä taipuisi. Ja yksi alkuperäisistä syistäni yrittäjäksi lähtemiseen pitää edelleen: haluan pystyä vaikuttamaan enemmän siihen, missä, milloin ja miten teen työni.

Vuoden jälkeen en siis ole valmis yrittäjä. Enkä taida koskaan tullakaan.

Ensimmäisen vuoden ehkä tärkein oppi on ollut se, ettei kaikkea tarvitse osata valmiiksi, vaikka kuinka olisi käynyt kurssit ja tehnyt kotiläksynsä. Jotkut asiat oppii vasta tekemällä. Jotkut kantapään kautta. Ja joitakin joutuu näköjään opettelemaan useampaankin kertaan.

Yrittäjyys – hitti vai huti?

Mutta kysykää uudestaan vuoden päästä. Oppiminen jatkuu. Hyvää Yrittäjänpäivää kaikki työ sitkeät yrittäjät ❤️