Kaupunkilehti=ilmaisjakelulehti, mutta ei ilmainen

Paikallinen kaupunkilehti tai ilmaisjakelulehti nähdään usein itsestäänselvyytenä. Lehti ilmestyy, jaetaan koteihin ja on luettavissa ilman tilausta. Harvemmin kuitenkaan pysähdytään miettimään, millainen rakenne lehden taustalla on – ja millä ehdoilla sen tekeminen on ylipäätään mahdollista.

Kaupunkilehden ja ilmaisjakelulehden talous perustuu 100 % mainostuloihin. Toisin kuin tilattavissa lehdissä, lukijat eivät osallistu kustannuksiin lainkaan. Jokainen numero syntyy vain, jos mainostuloja on riittävästi kattamaan:

painokulut, jakelukulut, sisällöntuotannon ja taiton sekä myynnin ja hallinnon.

Monelle tulee varmaan yllätyksenä, että tänä päivänä paino- ja jakelukulut vievät 70–80 % lehden koko tuotosta. Erityisesti jakelukulut ovat viime vuosina nousseet voimakkaasti ja muodostavat nyt suurimman yksittäisen kuluerän. Samalla syntyy ristiriita; mainoshintoja pidetään liian korkeina, mutta todellisuudessa hinnat ovat liian matalia suhteessa printin todellisiin tuotantokuluihin. Tästä syystä iso osa lehdistä vähentää sivumääriä, karsii julkaisujen määrää ja jopa lopettaa.

Kymenlaaksossa on poikkeuksellisen vahva printinlukijoiden kohderyhmä, alueella on paljon aikuisia ja ikääntyviä asukkaita, joille painettu lehti on edelleen luontevin ja luotetuin media. Kokonais­tavoittavuus on viikossa 77 700 lukijaa (printti + digi, KMT 2025). Tutkimuksia ja lähteitä: Uutismedian liitto

• Useissa raporteissa ja kannanotoissa on todettu, että

  printtimedian suurin ongelma ei ole lukijoiden katoaminen vaan jakelu- ja tuotantokustannusten nousu.

• Erityisesti ilmaisjakelulehdet ja paikallislehdet ovat haavoittuvia, koska:

  • tulot ovat 100 % mainosrahoitteisia

  • jakelukulut kohdistuvat koko levikkiin, ei vain tilaajiin
    

Reuters Institute (Suomi-osiot)

• Suomen maaraporteissa todetaan:

  • printti tavoittaa edelleen vanhemmat ja ostovoimaiset ikäryhmät

  • mainosrahan siirtyminen digiin ei tarkoita, että digi tavoittaa kaikki

• Erityinen huomio: alueellinen Suomi poikkeaa pääkaupunkiseudusta.